Verjnuarmu 1808 1. Kalamanlahen marssi 2. Vala On valtakunnan portit sissään potkittu Rajat seulain lailla vuotaa Piättymättömät mustat rivistöt Yön pimmeyvessä muahan marssii Nuo matojen laella ruumiin valtoo Syövät tieltään muan maltoo Pakkasyön piinoomaana kylymyyven keskellä Valavoo ruotumiehet aaringon nousua Varjo lamoo valon eissä Ratsumiehet rusthollin Aeniaan vala velevottaa Aeniaan vala velevottaa Miekan kahvalla Kättäen leppuutan Hukarin hohtavan Tuppeen piilotan On valtakunnan valiot mäkkeen ajettu Narri vuatteissa everstin Käsköö tuo ruoja meijät pakkoon pahasta Pois puolustajat paekoeltaan Alakaa marssi talaven selekään Hengiltä jiättää, pahhoo pelekään Aeniaan vala velevottaa Vasta vaenajan vappaattaa Aeniaan vala velevottaa Valan viemänä vaellan Aeniaan vala velevottaa Vasta vaenajan vappaattaa Aeniaan vala velevottaa Valan viemänä vaellan Aeniaan vala velevottaa Vasta vaenajan vappaattaa Aeniaan vala velevottaa Valan viemänä vaellan... 3. Lahtaaslaalu Into piällä, piätä vaella sotatorvi toetottaa Tuomiopäevän pasuunan laella Sankarjkuolemoo toevottaa Tapa puolesta keisarin, jumalan tae kuninkaan Tapa puolesta raahan, nyt laahtaaslaalu laaletaan La la la laa, la la la laahtaaslaalu laaletaan La la la laa, la la la lahtoojaa laalattaa La la la laa, la la la laahtaaslaalu laaletaan La la la laa, la la la lahtoojaa laalattaa Tästä kasku viännä, verj veren perrään vettää, Kuolemakkaan kiännä piätä Eekä tuo siästä kettään Kuavu puolesta keisaris, jumalas tae kuninkaas Kuavu puolesta raahan ja soe lahtaaslaalut kohta tuas La la la laa, la la la laahtaaslaalu laaletaan La la la laa, la la la lahtoojaa laalattaa La la la laa, la la la laahtaaslaalu laaletaan La la la laa, la la la lahtoojaa laalattaa La la la laa, la la la laahtaaslaalu laaletaan La la la laa, la la la lahtoojaa laalattaa Lahtoojaa naarattaa 4. Tuonen silimät Mualiskuu uamu luona rannan joukot Jynkänlahtee viertää kartessi haaleja jiälle kannan vielä nietos sinertää Tuonen silimät tuijottaa yli jiän vainoojaa Kevätpäevän kylymän koettaa ehtoo Jynkänlahella jo jiä punertaa kuolleet silimiin toesijaan kahtoo vielä joku vaekertaa Piällä sarkavuate harmoo keltasilla kiänteillä rintapieluksessa reiät vuate veren värjeemä Tuonen silimät tuijottaa jäenen kyynel poskella Piällä sarkavuate harmoo keltasilla kiänteillä rintapieluksessa reiät vuate veren värjeemä messingistä huivinsoljet liinat punavillasta pistinjälki piähineessä hattu hurmeen huuhtoma Selekä eillä tuaksepäin veressä rannat issäin tuonen silimät tuijottaa muata vieraan valtoomaa jäenen kyynel poskella 5. Neljäsattoo Pimmeyvessä jiätä pitkin reet seoroo toesijaan Laevonsuaren viertä Savilahen pohjukkaan Jiältä rantaan noosoo isäntä Julukulan miehiä neljäsattoo kuppeeseen Harjulan Jookko kolomeen jaetaan, kaks hyökkee pohjosesta yks tulloo Jynkäntietä mehtien siimeksestä Yli kivisten peltojen, yli ojan, hetteen, rämmeen ohi pisteaitojen kaapunnin syvämmeen Juoksen savvuun halaki melun sokkeena läpi taistelun tuonen terree hion kavuilla tookokuisen Kuopion Nuin vuan teräs takin reppii nuin vuan lähtöö henki tiälä Valtoojat vieraat herrää paenajaeseen pakenoo piätä pahkoo pihapiiriin herranhuoneen Käet kohti taevasta varuskunta seisoo jiällä ympärillä neljäsattoo harmoota sarkoo piällä Hämärtyy käynti ajan piästän irti tappajan tuonen terree hion kavuilla tookokuisen Kuopion 6. Soankoerat Venneet nyt vesille ja miehet venneisiin aerot vetteen, sootakee Nyt jootuin liikkeelle hilijoo ja iäneti suarten takkoo kiertäkee Aeroessa raatakoorat, sootumiehinä soan koerat ee tiällä kukkaan pelekee, kokat kyntää Sotkan selekee, Paakarlahteen venneet viekee Piilukot latinkiin, pistimet asseisiin Kuopiontielle asemiin Miehet viitaan väijyksiin tuljlinjat tietä päin kuormastot tähtäimiin Asseissa raatakoorat tuhotyössään soan koerat ee tiällä kukkaan pelekee kuolemalle kiännä selekee soan koerat ryntää tulleen Aeroissa raatakoorat sootumiehinä soan koerat ee tiällä kukkaan pelekee kokat kyntää Sotkanselekee soan koerat sootaa tulleen 7. Kuoleman ruotu Kipinöö lyö pii, sankkipannut väläkehtii poskipäetä rikki polttaa, olokapiä retkahtaa ase raavan oksentaa ruudin savvuun valakeaan Peittyy kuoleman ruotu, tappamaan tuotu Kuoleman ruotu, tuhhoomaan tuotu Rivissä tiiviissä olokapiät yhessä raavan maku suuta reppii aakkoja paekkoomaan nousoo toeset suojistaan tulloo tulleen hukkumaan Kuoleman ruotu, tappamaan tuotu Kuoleman ruotu, tuhhoomaan tuotu Jos tähän jiän niin lopun niän reppii raata ruumiin huavoihin kuumiin ja kuavun kuolleena hiekkaan Minkä tähen tästä lähen upseerj selän takkoo kenttätuomijon hakkoo ja kuavun ommaan miekkaan Rummut soettaa käskyn nousen pistinhyökkääkseen juoksen läpi sotakentän, tykkitulen, helevetin viillän, pistän, pieksän kaekki elävät ja kuolevat tapan, huuan, verta vuojatan ja vuojan Haalit reppii takin hihhoo, kuuma raata leikkoo lihhoo, verta vuojan pitkin pihhoo tuskan hiki ohtaan kihhoo Kuolevan ruotu, kuoleva ruotu, kuoleman ruotu, kuolemaan tuotu 8. Verenseisaattaja Piäty verj vuotamasta, hurme huppelehtimasta piälleni päräjämästä, riuskahtelemasta rinnoilleni Huuvan hiijestä pattoo, helevetistä kattilata, jolla verta keetettään suonenpiätä kuivataan Seiso verj niinku seinä, asu hurme aejan laella ku miekka meressä seiso, saraheinä sammaleessa Puasi pellon pientareessa, kivi koskessa kovassa, virstantoloppa helevetissä, raatakanki kalliossa Tuoppa turve tuvan takkoo, sammal saanan seinän alta, ettei hurme hukkaan juokse, verjmaeto muahan kuavu Puasi pellon pientareessa, kivi koskessa kovassa, virstantoloppa helevetissä, raatakanki kalliossa Ettei huava happaneisi, salapoo verjsaatteelle ettei hurme hukkaan juokse, verjmaeto muahan kuatus 9. Huavakuume Ruumeniin piällä makkoon sisällä heinäsuojan olille verestä tummuneille, osani vuojan kuoleman niän kiäntävän piän Huavat helevettiään huutaa piätä polttaa pirunraata tulen vihat suoniin sykkii verj kiehuu jumalaata vihat raavan verta vuoti, märkii jäläki, polttaa luoti, nyt välskärj sahoo lihhoo pahhoo Huavakuume piätä polttaa, houreunta niän kuolen, kulen tuolla puolen, kipu kuoloo tuoneen kävijän, huuvan hiijestä pattoo, helevetistä kattilata Huavat helevettiään huutaa piätä polttaa pirunraata tulen vihat suoniin sykkii verj kiehuu jumalaata vihat raavan verta vuoti, märkii jäläki, polttaa luoti, nyt välskärj sahoo lihhoo pahhoo Huavakuume piätä polttaa houreunta niän kuolen, kulen tuolla puolen, kipu kuoloo tuoneen kävijän, huavat helevettiään hikkoo houreen rikkoo huavaraata taatiliinat piällä likkoo tiällä ennee en toenna muata tuakse jätän tuonenpahnat sotakentän niän vasta nousseena tuonelasta kivut herrää sottaan kävijän 10. Verjvirta Yli sillan paenajaesen laella väkisin vyöryy kasakkalaamat keisarin vartiosta vettäävyttäävä on, varustuksiin Linnan talon Kuuven tuuman kuulat kyntää hyökkeejien rivistöö, vitjakuula miehet katkoo, ratkoo, katkoo, jatkaa matkoo, makkoo, muassa makkoo, juoksoo pakkoon Pakottaa pohjan poejat urraata huutavat karkeloejat lahtipenkkiin sillan etteen läekkyy verj virran vetteen valluu verj Koljonvirtaan ee oo verellä muuta virkoo verj, verj, verj virtoo verj, verj, verj virtoo Terree tarjoo turman tuojat Savon sissit surman suojat lahtipenkkiin sillan etteen läekkyy verj virran vetteen valluu verj Koljonvirtaan ee oo verellä muuta virkoo 11. Arvet Arpia viiltää, ne aaki on saen kätteen miekan, toeseen piilukon puin piälleni vuatteet, kannoen värit kuninkaan siitä palakaks saen, kuolleen poltetut muan Sotkin käteni verreen, piätin monta elämää tapoin niijen nimmiin, jotka ee kuolevan katsetta niä vuosin verta ja huusin, puolesta kuninkaan hänen huavansa saen ja arvet syvänallaan Nyt en raahoo sua ja unet valavottaa kuolleet yössä marssii tappajansa tavoittaa pimmeyvessä juoksen, täävessä asevyössä pirujani pakkoon, ikkuisessa yössä