Horna Ääniä Yössä 1. Raiskattu Saastaisessa Valossa Myrkyn kasvot kääntynyt kohti kansaa vapisevaa Kylmä katse palaa vihreää loimuaan Pyhä vesi maljoihinsa saastu kiehuen happamamaksi lopun kasteeksi Hirvitys mätäisen helvetin Puhaltaa hyönteismyrskyt raivoamaan Jumalan miehet kärpäsiin tukehtuvat Kauhun tuulet sankkana riehuvat Haavat märkivät lihassa mustuneessa Tulehtuneet viillot kuolevassa ruumissa Sisälmyksensä pilaantuneet ulos sylkee oksentaa Verisessä ulosteessa pyhä henki tuskissaan Silmäkuopat matoja täynnä Mädästä suusta ulos valuvat Läpi nahan parasiitit tunkevat Ammottavassa kallossa kuhisevat Kuolonkuu huokuu pahuuttaan Vihan kasvot hyönteistaivaalla Valjastaen röykkiöt runmiiden (taudin raiskaamat kurjat) (ja) kolkot ranniot saastuneessa valossa Hautuu kajollaan kalman kelmeällä Vaunuja kuolleiden opastaa Aanverattaita vie polullaan Jäänteet kuolevaisten kerä 2. Noutajan Kutsu Kun kellot eivät enää saata hautajaisia Kun talot myrkytetyt tarjoavat kuolemaa Kun ystävien kanssa aamiaisen syötyään Illallisen jakaa enää kirjo esi-isien Kun kylät eivät ota vastaan muukalaisia Kun hylättyä tietä suru yksin vaeltaa Kun rauniouden suojaa ei etsi yksikään Ja tervetullut on vain muisto entisten Noutajan kutsu... Kun ei arkunkantajaksi suostu oma perhekkään Kun yksin vuoteen omaksi jää viimehetkinään Kun herramme saa vihdoin todistaa Juudean kansan tuhoa ja kuolemaa Noutajan kutsu... Kuolaman tanssi Tanssi viimeinen Kuoleman tanssi Tanssi hurmeinen 3. Mustan Surman Rukous Hautasuon happaman Ruttokellot pauhaavat pahuuttaan Ennustaen tuskallista kuolemaa Kutsuen lopun hallitsijaa Tautien suurta kantajaa Kaikuu kalman jylhä sointu Mystistä virttään parkuen Herättäen raadot suohaudastaan Ulvonta mätäisten kurkkujen Ylistystä ruton messiaalle Surmavuosien kylmä jyly yli maiden kantaa Aikojen takaa tekee uutta tuloaan Suuri miehensurmaaja nostaa taas katsettaan Tautien herra, sairauksien ruhtinas Kohottaa katseensa ruttokuilusta Mädän soista vetää miekkansa Julistaa tuomionsa liejuhaudasta Mädän viikate kamalan kuoleman Taivaan kannen halkaisee Repien riekaleiksi Jumalan Taivaan haavasta tulehtuneesta Paiseisen kristuksen raadon riuhtoo Syösten (alas) maahan lihakuoppaan Äpärän suonsilmään paiskaa Sekaan isänsä jäännökset (sekä) madonsyömien enkelten 4. Ääni Yössä Hiljaa yössä kulkee Hän, Hiipii eteen varpaillaan. Kuunteletko ulkosalla? Hän kuiskaa korvaasi... Ja jos tarkkaan kuuntelet ymmärrät kun kertoo Hän että ihmiset taloissa ja mökeissään Hän jonain yönä hakkaa hengiltä.