Moonsorrow - Suden Uni
 |
 |
 |
|||||
| Original Version | Rerelease Version | Heritage Boxset LP Version | |||||
| 1. Ukkosenjumalan Poika | 6:09 | 1. Ukkosenjumalan Poika | 6:09 | 1. Ukkosenjumalan Poika | 6:09 | ||
| 2. Köyliönjärven Jäällä (Pakanavedet II) | 6:30 | 2. Köyliönjärven Jäällä (Pakanavedet II) | 6:30 | 2. Köyliönjärven Jäällä (Pakanavedet II) | 6:30 | ||
| 3. Kuin Ikuinen | 7:20 | 3. Kuin Ikuinen | 7:20 | 3. Kuin Ikuinen | 7:20 | ||
| 4. Tuulen Koti, Aaltojen Koti | 4:02 | 4. Tuulen Koti, Aaltojen Koti | 4:02 | 4. Tuulen Koti, Aaltojen Koti | 4:02 | ||
| 5. Pakanajuhla | 6:46 | 5. Pakanajuhla | 6:46 | 5. Pakanajuhla | 6:46 | ||
| 6. 1065: Aika | 11:01 | 6. 1065: Aika | 11:01 | 6. 1065: Aika | 11:01 | ||
| 7. Suden Uni | 1:22 | 7. Suden Uni | 1:22 | 7. Suden Uni | 1:22 | ||
| 8. Tulkaapa Äijät! | 3:15 | 8. Tulkaapa Äijät! | 3:15 | ||||
| --- bonus DVD --- | |||||||
| 1. Sankarihauta | 5:31 | ||||||
| 2. Jumalten Kaupunki | 5:57 | ||||||
| --- Live at Tuska Festival 2003, Helsinki, Finland --- | |||||||
| 1. Jumalten Kaupunki | 7:42 | ||||||
| 2. Sankarihauta | 7:11 | ||||||
| 3. Kylän Päässä | 7:46 | ||||||
| 4. Unohduksen Lapsi | 8:20 | ||||||
| total time | 42:51 | total time | 1:28:52 | total time | 46:16 | ||
Ukkosenjumalan Poika
Kun toinen salama maahan löi
hän tointui unestaan.
Tahtoi hän kokea voimiaan,
ne liian heikoiks' osoittain.
Aikuistua saanut vielä ei,
ei hallita ukkosta.
Oli pojan ensin nöyrryttävä,
opittava jumalain mahti.
Nyt tunteensa sai, tarttui salamaan,
halki taivaiden viha kaikui!
Nuorukainen pilven päällä ratsastaa.
Liian nuori salamoita kantamaan.
Kulkee yksin kunnian polkuaan.
Voimattomuus taitonsa musertaa.
Hän liikaa uhosi - kirouksen ansaitsi.
Nyt tunteensa sai, tarttui salamaan,
halki taivaiden viha kaikui!
Häväisten hänet karkoitettiin,
pois pilviltä isänsä.
Köyliönjärven Jäällä (Pakanavedet II)
Saapui hän, sanansaattaja käännytetyn kansan
totuuttansa opettamaan meille vääräuskoisille.
Uhattuna kirvestänsä teroittamaan talonpoika -
puolesta metsien, järvien, säästyneiden veljiensä.
(voittajansa)
Korvansa kavaluudelle ymmärtämättömät antoivat;
Lalli näki orjan taivaan ja katseensa sokaisi.
Pian kirveensä harhailijan yön sydämessä yllätti,
oli veriselle järven jäälle päättyvä ristin taival...
"Vaan pian rantautui lännestä satoja laivoja,
tuhansia heitä, jotka saapuivat piispaa kostamaan.
Lukuisten vuosien kuluessa,
tahtonaan n–yryyden juurruttaminen viimeiseen pakanakansaan
he sääliä tuntematta mursivat sitkeän vastarinnan
voimallisilla aseillaan.
Viimeisin pyhimyksensä Henrik alttarille nostatettiin,
ja verityö, suomalaisten tukahdutettu vapauden huuto,
pakotettiin häpeään."
(kohtalonsa)
Niin anastettiin kunnia sankarilta rohkealta,
mieheltä rehelliseltä, suoraselkäiseltä.
Valheilla he kansamme uskoonsa pakottivat,
vaan jäätä järven Köyliön he eivät murtaa saata.
Kuin Ikuinen
Katseessani kirkas valo
matkaan läpi autiuden.
Kenttä taistelun taakse jäänyt
vain toistaa vaimeita kirouksiaan.
Veljeni ja viholliseni;
ei kukaan heistä sano sanaakaan.
Miekan terän tunsin rinnassani,
nyt kuulen kutsun Tuonelan.
Sade huuhtoo tuhot taistelun,
vereni virtaansa vie.
Alla tähtitaivaan pohjoisen
vaan en (enää) päällä maan...
Turhaan pelkäisin saapumista
kuolemattomien keskuuteen.
Käsi kädessä ikuisuuden
hyppään reunalta tyhjyyden.
Tuulen Koti, Aaltojen Koti
Kotini tuulen, kotini aaltojen,
toi kaiho minut takaisin.
Lämmöllä tervehdit matkaajaa
joka sinun laulusi laulaa.
On kotini näillä rannoilla,
kotini tuulen, kotini aaltojen.
Pakanajuhla
Veljet sekä siskot,
kokoontukaamme yhteen pöytään!
On meidän malja nostettava
uudelle jumalalle.
Tähden alla syntynyt
meidän seuraamme nyt liittyy.
Hän syö kaikki pöydän antimet
ja vapahtajaksemme ilmoittautuu.
Ketkä asettivat sankarinsa juhlittaviksi
aina meidän pyhiemme aikaan?
Ja he toistuvasti julkeavat puhua meistä häpäisijöinä!
Juopot eivät ulos astu lain,
valvova isäntä vaihtuu vain.
Sillä jok' ikistä päivää kuluvaa
seuraa loputon pimeä yö.
Pian suden uneen
taas vaipua saa...
1065: Aika
Tääl' lakeuksilla Pohjolan he asustelivat,
muuan pakanakansa lähes unhoon vaipunut.
ne vimmaiset, jotka veljiänsä puolustivat,
he, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa.
He valloittivat, ryöstelivät kunniaksensa
ja etenivät voittoisasti perääntymättä.
Vaan samat aikeet toisella, heitä pahemmalla;
vihollisen vanhan saarella saivat kohdata.
Koskaan eivät he uhkaa väistäneet,
tarttuivat kirveisiinsä jumalten.
Vastus kuitenkin vahvistuneena
päättänyt oli heidät musertaa.
Oli kääntyvä uusi sivu
taistelussa ruttoa vastaan.
Eihän kunniaa voi saavuttaa
jos jättää kokematta kuoleman.
...jäätyi verensä hankeen.
Valtakautensa lepää nyt pohjassa -
ylväs liekki sammui, vaan silti
voittaja saa häpeää kantaa:
he hukuttivat myös kunnian.
Nyt valtaistuimella istuu väärä kuningas,
nälkäisten petojen kaitsija, peto itsekin.
Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa;
voi menneisyyteen itse”mme emme unhoittaa.
On aika pysähtynyt.
Lyrics in plain text format
