Azaghal Teraphim 1. Elilum - Suuri tyhjyys Ansassa ikuisuuksia Karkottetuna joutomaille Aina tarkkaavaisena Väijyen kynnyksellä Tyhjyys jäätävämpi Kuin hänen julmuutensa Olemme myyttiemme lähde Siqqusim, tuhoaja Olemme yksi ja kaikki Olemme Legioona Määrämme suurempi kuin tähtien Me olemme mitä kerran oli Ja tulemme jälleen olemaan Tyhjyys jäätävämpi Kuolemanne on pelastuksemme Olemme kaikkeus Olemme menneisyys Olemme tulevaisuus Me olemme mitä kerran oli Ja tulemme jälleen olemaan 2. XI Omega Ja niin minä vapauduin vankeudesta lihan Tuhosin kahleet jotka ikuisuudesta erottivat Ikuisesti vaellan pimeydessä Varjona loputtoman kylmyyden Kävellen salattua polkua Kohti porttia kerran unohdettua Kielletyn tiedon puutarhaan Syliin hiljaisuuden Omega - Kliffoth - Aatamin kolmas poika Ruumiillistuma sen mistä pelkäsitte puhua Siunattuna Eedenin käärmeen sanoilla Kirotulla kielellä kauan sitten kadonneella Sanoilla langenneen enkelin joka on kerrn nouseva Ja niin minä puhdistuin epäpuhtaudesta Tuhosin temppeli jok piti minut kuolevaisena Kuolemattomuus on kohdalleni suotu Pitelen avainta salaisuuksien, tiedon ja ikuisuuden Ja näen kuinka kaikki lopulta kuolee Vain minä tulen olemaan kaiken lopun todistaja 3. Filosofi Minä katselen sisään Filosofin taloon Katsoin, ja ymmärsin Maailma on lopussa Haurailla pylväillä Seisoo ikuisuus Maailmani yössä kirjan petojen Minä rakennan sinut aina uudelleen Minä katselin sisään filosofin taloon Tunsin päivän viilenevän Illan hiljenevän Ja minä aavistin kuoleman varjon Sodasta olen tullut Kaaoksesta olen noussut Jumalat olen haastanut Kuoleman kukistanut Olen elementti; Vesi, ilma, tuli ja maa Vaeltava laulunhenki Filosofi, apokalypsi 4. Teraphim - Puhdistava tuli Kiemurtelevat madot maan Omassa saastassaan Pelon ja tyhjien lupauksien sokaisemat Syöpäläiset, loiset Kiroan jumalanne Sokean uskonne Pesen käten verellänne Pyyhin saastanne tulella Sokeita ovat kuolleet Jotka kulkevat keskuudessamme Tietämättömiä he jotka luulevat Tietävänsä totuuden Kuolen kuolevan auringon viimeiset säteet Katoavat horisontin taa Yksi aikakausi on lopussa Muistot katoavat puhdistavassa tulessa Teraphim, langennut on palannut Teraphim, puhdistava tuli Kuolen kuolevan auringon viimeiset säteet Katoavat horisontin taa Yksi aikakausi on lopussa Muistot katoavat puhdistavassa tulessa Teraphim, langennut on palannut 5. Hänen musta liekkinsä Hänen musta liekkinsä Tulena sydämissä Palona mielissä Hänen musta liekkinsä Valona sieluissa Miekkana lihassa Hänen musta liekkinsä tienviittana Vasemman käden polun Muistatko syöneesi lihaasi Palavan pentagrammin painuessa Ihosi riekaleisiin Käänsit kuolleet Silmäsi kohti Saatanaa Osoitit ylistystä ja Vannoit ikuisen valan Ouroboros, ikuinen Valontuoja, aamutähti Kaaos ja kaikkeus Lucifer, valon enkeli Langennut ja noussut Pelastuksen tie Vasemman käden polku Kasvotusten suuren tyhjyyden kanssa Silmätysten kera ikuisuuden Kasvotusten suuren tyhjyyden kanssa Syvällä sisimmässäsi 6. Helvetin ikuisessa loistossa Uneksin helvetin ikuisesta loistosta Yhdeksännen piirin pimeydestä Maailmasta tuhon runtelemasta Ikuisuudesta tulen ja jään Ruton mustat siivet levittäytyvät Ylle Jumalan hylkäämän, aution maan Tuhon ruhtinas! Nouse vihassa Belial! Nouse kunniassa Pimeyden valtias! Nouse voimassa Saatana! Nouse jälleen valtaistuimellesi Kirottu musta pyhyys laskeutuu Sivistyksesi raunioille Pyyhin nimeni elävien kirjasta Olen yhtä kaikkeuden kanssa Tuhon ruhtinas! Nouse vihassa Belial! Nouse kunniassa Pimeyden valtias! Nouse voimassa Saatana! Nouse jälleen valtaistuimellesi Avaaan portit kadotuksen Myrskyn silmästä Kuoleman joukot ratsastavat Kalpeilla hevosillaan Levittäen tauteja Kylväen hävitystä Harmagedon! 7. Uhrattu Muistatko ne unet, joissa sinut erotettiin Jehovan ikeestä, ja uhrattiin verimenoin? Hänen nimeensä, jota musta papisto pitää herranaan? Hänen nimeensä, jota palvotaan yön pimeydessä Muistatko sen hetken, kun sinut laskettiin Kirotun maan uumeniin Tammiarkussa äiti maan syleilyyn mätänemään? Kylmennyt on lihasi, seisahtunut veresi Pysähtynyt on sydämesi, mutta silti elät Ikuinen on elämäsi, palvellen herraasi Hänen musta liekkinsä sisälläsi ...Uhrattu Muistatko kaivaneesi, itsesi haudastasi Multaa vertavuotavin käsin Repinyt itsesi pinnalle 8. Pimeyden kutsu Pimeys hehkuu kylmää valoa Riettaat, kieroutuneet hahmot Tanssivat alasti alla täydenkuun Alttari luista, hautojen välissä Mustat kynttilät, mustat rukoukset Kuule kutsu kirjottujen Laulu kadotettujen Nouse maan tomusta Nouse Tuonen tuhkasta Hurmiossa, verenpeitossa Kiemurtelevat ruumiit epäluomat Musta seurakunta, Perkeleen ruojat Nekromanteian rituaali Kirja ihmisen ihosta Kuolleiden kirjoittama Kuolleita kutsumaan Kuule kutsu kirottujen Laulu kadotettujen Nouse maan tomusta Nouse Tuonen tuhkasta 9. Samaelin kuiskaus Pimeästä, hurmeisesta unesta Havahdun valveen harmauteen Tuli polttaa sisintäni Samael kuiskii korvaani Pehmeällä äänellä, suloisia sanoja Veritöistä ja väkivallasta Häpäisystä, jumalanpilkasta Kauniita kuvia maalaa Visioita vihan kyllästämiä Samael! Johda askeleitani Piirrä polkuni verellä Jotta en eksyisi tieltäsi 10. Kyy Sahalaita raita, kyyn varjo kaita vielä hetki malta, niin hyökkään sänkysi alta Musta myrkky tihkuu leuvoista Aika pysähtyy kun syöksyn varjoista Ja yön pimeydessä minä matelen puutarhaasi Ja turmelen hyvyytesi, sielun eedenisi Kyy! sihisevä käärmeenkieli, myrkkyleuka, murhamieli vain yksi purema, hidas tuska ja kuolema Musta myrkky tihkuu haavoista Ei auta rukous, ei auta jumala