Ajattara
Murhat
1. Kunnes taivas meidät erottaa
Kun äiti herää
repi taivailta rannat
kynsi kantta kirjavaa
hehkussa kiirastulen
sielunsa pelastaa
inehmon raivaa
laavassa kastaa
sulaa rautaa nieluun kaataa
[kertosäe]
kunnes taivas meidät erottaa
en kasvanut tulessa turhaa
mikä olisi kauniimpaa
kun nopea lähtö
kun äiti herää
käskee väeksi tuulet
nostaa vedet mantereet
alhaisin saasta menneen tahranneet
pyhien tekojensa herjaamat
itsensä emon surmaamat
2. Ihmisen luku
Houreissa kiroissa
riipivän kauhun
se koruton virsi
niskasta sahatun
se routaan kutoo
kanteen kuoleman kenttien
karrelle kituu
meressä liekkien kylmien
houreissaan arkana
irvistellen kituu
suoliaan naaraten
pakoon ryömii kuolemaa
kerran kipua parahtaa
raukeana korahtaa
kalmanauer
helmoihinsa paimentaa
[kertosäe]
on VI riivaajaa
VI katkottua raajaa
ja VI päätä tuijottaa
katsoo suoraan sieluun
on kuusi mestaajaa
niistä kuusi manalle kastetaan
kun kuusi murhaajaa
sinua tuijottaa
ja polvistat viimeisen kerran
3. H.A.I.
Saalistaa pimeän varjoissa
vapahdettujen murskaaja
sana hurskas matala
kirousten puhki hankaama
humanus arma invictus
rypee liejuissa menneen
itkee kipeää huomisen
on vain yksi ihminen
peto tuhonsa haistaa
sinustakaan ei tullut jumalaa
yksikin on liikaa
liikaa minäkin
4. Aura
Kourissa raskaan pimeän
kivet kipuja jauhaa
suruista hilja kehräten
huntua kirojen kantaa
kalpeana kirnuaa
harsoon kietoo hulluuden
irti laski horroksesta
taas raivaa rauta murheiden
[kertosäe]
ei sammu koskaan aura musta
ei mikään tapa, ikävää
ei risti anna pelastusta
vain katkeruuttaan häpeää
kulkee kanssa pahojen
sydän pelkkää routaa
saapuu laumassa petojen
niittää rauta murheiden
5. Sokea liha
Takana rauniot poltetun maan
viimeinenkin eteeni kaatuu
katso kasvoja silpoutuneita
silmät sokeat kiinni painuu
viattomat vakavana
uskoo loppuunsa
miksi surmatyö hänelle suotiin
joka uskoo harhaluotiin
[kertosäe]
lampaat kyyneliinsä hukkuu
sortuu sokea liha
lampaat kyyneliinsä hukkuu
rautaan kaatuu sokea liha
hetken liha on voimaa
irstaasti ruhjotaan häpeään
pirstoen raivaa railoa pahan
sula lyijy sylkenään
annat kaiken
kunhan saat vain kostaa
et ole sen arvoinen
kunniaa ei voi ostaa
6. Routalempi
Mitä haluan
sen sinäkin saat
valtimosi auki hankaan
ihosi kalpean
lumossa odotan
kun ruumiisi viilenee
en osaa rakastaa
kuin kylmää naisen lihaa
kuin siasta veresi lasken
painan huuleni rinnoille
nostan helmaa ruumis paidan
kalman kirpeys
työntyy sieraimiin
survon itseni sisään
kylmään lihaan
runnon kunnes saan
ei älä
huomenna jo kalloosi kusen
on se niin surkea, leuaton
uuden morsion saan
kun jalkojen alla makaa kirkkomaa
7. Murheiden kilta
On minun maa
noitumaa
väkeni, voima
tulette sitä tallaamaan
mantuni alta polttamaan
ne tapetaan
saatana sielussa
rinnassa hornan hehku
käräjittä täällä tuomiot lankeaa
kuunnelkaa minun vasaraa
[kertosäe]
läpi elämän käsketty murheiden kiltaan
ei kipu lakkaa
kaikki turhaa
tästä en teitä kiitä
ei puheet enää riitä
vielä ehdit väsyneenä kuolla
kun nyt heti juokset pois
8. Apilas
Olet syntymästäsi kuollut
vain raihnas itselleen
huomista kerjää
muista päin tulta
älä peräänny
vain omat ampuu selkään
odotan tulet minut murskaamaan
teräkseen ja tuleen
mutta ette meitä allemme tallo
se olet sinä joka tässä kuolee
[kertosäe]
ja tuoni korjaa satoaan
minulta murtuu kallo
mutta sinä katoat
sinä häviät kokonaan
olet loppuun asti viaton
sitä raivon orjana murhaa
on voimani musta
ja sitä on mielikin
9. Veljet
Uhrataan neitsyt
suurelle kuolemalle
veret mustalle voimalle
malja saalistajille
meille pimeyden veljille
[kertosäe]
nyt kumartakaa
meitä palvokaa
armahdammeko ei, ei, ei
antakaa sen elää
antakaa sen kitua
viekää pois, pois, pois
ei tyhjät kirosi
kanna kunniaa
kärsimyksistäsi kiitos
lohduttomat säälin kerjää
terä sydämeen tai selkään
vereen kastetut
suruun sorretut
kituu varjoissa hirsipuun
karsikoissa kalmattaren
oksilla surupuun
Lyrics in plain text format
